Hyppytoiminnan järjestäminen
A-, B-, C- tai D-lisenssihyppääjä on vastuussa myös käytännön hyppytoiminnan pyörittämisestä. Aina ei paikalla ole kouluttajia tai edes kokeneita hyppääjiä huolehtimassa rutiineista, joita tarvitaan normaalin hyppytoiminnan suorittamiseksi määräysten mukaan. Tässä luvussa annetaan ohjeita tätä toimintaa varten. Osaa niistä ei välttämättä tarvita kaikissa kerhoissa, mutta toisaalta kerhon toiminta saattaa vaatia erikoisuuksia, joita tässä ei ole mainittu. Tästä syystä on keskusteltava kouluttajien kanssa omassa kerhossa vallitsevista käytännöistä ja selvitettävä ne myös mentäessä vierailemaan toiseen kerhoon.
Hyppylennon pokanvanhin
Jokaisella hyppylennolla tulee olla vähintään A-lisenssin omaava tehtäväänsä nimetty pokanvanhin, joka vastaa pokansa toiminnasta kokonaisuudessaan. Oppilaita pudottava kouluttaja toimii usein pokanvanhimpana. Mikäli kouluttaja poistuu koneesta ennen viimeistä linjaa, tulee pokaan olla nimetty pokanvanhin myös hyppylennon loppuajaksi.
Pokanvanhimman paikka lentokoneessa on esimerkiksi ennalta kerhossa sovittu tai siitä on sovittava ennen hyppylennolle lähtöä siten, että lentäjä ja kaikki pokan hyppääjät ovat tietoisia asiasta.
Pokanvanhin vastaa sujuvasta ja turvallisesta hyppytoiminnasta oman pokansa osalta, ja hänen tehtävänsä ovat vähintään
- hyppyjärjestyksen määrittäminen
- ohjeiden antaminen lentäjälle ennen hyppylentoa ja lennon aikana
- vastaaminen pokasta koneen kuormauksen ja lennon aikana
- poikkeus- tai vaaratilanteessa yhteydenpito lentäjän kanssa ja ohjeiden anto hyppääjille.
Hyppytoiminnan aloitus
Lennonjohdolle/aluelennonjohdolle tehdään ilmoitus/varaus hyppytoiminnasta. Ilmoitus tehdään tietyn kaavan mukaan ja tarvittaessa siihen löytyy kerhoista ohjeet. Joissakin kerhoissa tämän hoitavat automaattisesti lentäjät. Jos mahdollista, hyppytoiminnan aloittamisen suunnittelussa kannattaa käyttää apuna METAR-, TAF- ja GAFOR-sanomia, joita verrataan sääminimeihin.
Vallitseva sää ja olosuhteet on selvitettävä. On tehtävä päätös siitä, soveltuuko keli aiottuun laskuvarjohyppytoimintaan. Sää tuuli- yms. tiedot merkitään niille kerholla varattuihin paikkoihin.
On muistettava myös määrittää uloshyppypaikka ja antaa ohjeet hyppääjille ja lentäjälle (jolle myös mielellään kirjallisena). Hyppykoneen lentäjällä täytyy olla vähintään 100 tunnin lentokokemus, joista vähintään 75 tuntia kyseisellä ilma-alustyypillä (esimerkiksi lentokone tai helikopteri). Lisäksi hänen on oltava yhteisöön kuuluva ja etukäteen perehtynyt kyseisen ilma-aluksen ominaisuuksiin laskuvarjohyppytoiminnan kannalta. Kerhon vakituiset lentäjät ovat luonnollisesti em. ehdot täyttäviä kerhon hyväksymiä lentäjiä. Jos ollaan lähdössä ennestään tuntemattoman lentäjän kyytiin, on asiat syytä tarkastaa oman turvallisuuden vuoksi.
Maalialueen pitää olla hyppytoimintaan soveltuvassa kunnossa. Lisäksi tuulen suuntaa ja voimakkuutta osoittavan välineistön toiminta ja kunto tarkastetaan. Samalla kannattaa huomioida tuulen suunta ja voimakkuus.
Jos toiminta vaatii maahenkilön paikallaolon, pitää hänen pätevyytensä ja tehtävänsä selvittää ja selventää. Lisäksi on syytä tarkistaa maahenkilön tarvitsemat varusteet (ensiaputarvikkeet, pelastusvälineet, vene, radiot, hakuauto). Jos osa tarvittavista varusteista sijaitsee maastossa, on myös ne käytävä tarkastamassa.
Lisäksi on huolehdittava, että kaikilla hyppytoimintaan osallistuvilla on asianmukaiset kelpoisuudet ja paperit kunnossa. Tämä koskee erityisesti kerholla hyppääviä vierailijoita.
Lentokoneen tarkastuksen koneen käsikirjan ohjeiden mukaisesti tekee lentäjä, joka koneen päällikkönä on vastuussa koneesta ja matkustajien turvallisuudesta.
Toimittaessa muulla kuin kerhon koneella on syytä huomioida seuraavaa: ilma-aluksen lentokäsikirjassa tai sen liitteessä on oltava
- hyväksyntä siitä, että koneella voidaan lentää ilman ovea tai ovi voidaan avata lennon aikana
- laskuvarjohyppytoimintaan tarvittavat ohjeet.
Lisäksi koneessa on oltava puukko tai vastaava teräase lentäjän ja hyppääjien saatavilla. Jos koneessa on yli 10 hyppääjää, kaikkien on käytettävä istuinvöitä. Yhdessä lentäjän kanssa on myös syytä tarkastaa, ettei poka ylitä koneen painorajoja.
Yleisesti lentokoneiden kantokyvystä ja painopisteen sijainnista
Lentokone on oikein kuormattuna ja käsiteltynä yksi turvallisuushakuisimpia laitteita mitä on olemassa. Se esimerkiksi pyrkii itse korjaamaan aiheutuneet virheliikkeet eikä sen ohjaaminen saa määräysten mukaan vaatia normaalista poikkeavia ominaisuuksia ohjaajalta. Tämä siis niin kauan, kun annettuja arvoja ja rajoituksia ei ylitetä.
Koneen lennettävyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaa hyppääjien toiminnan osalta kaksi tekijää: suurin sallittu kuorma ja painopiste, eli kuorman sijainti erityisesti pituussuunnassa.
Koneen suurinta sallittua kuormaa laskettaessa lähdetään liikkeelle sen suurimmasta lentoonlähtöpainosta (maximum takeoff weight, MTOW). Sen ilmoittaa koneen valmistaja. Se on lentokoneen oma ”tyhjäpaino” lisättynä polttoaineella, lentäjällä ja hyötykuormalla (hyppääjät). Suurimmasta lentoonlähtöpainosta vähentämällä senhetkinen polttoaineen ja lentäjän paino saadaan jäljelle suurin hyötykuorma, meillä siis hyppääjien yhteispaino.
Painopiste (käytetään myös termiä massakeskiö) on koko koneen ja kaiken sen kuljettaman aineen painon keskipisteen sijainti suhteessa tiettyyn mittauslinjaan (esimerkiksi siiven etureuna tai ohjaamon etuseinä). Painopiste on aina tämän linjan takana. Varsinainen painopiste muodostuu koneen oman painopisteen ja koneen kuljettaman kuorman painopisteen keskiarvona. Kuorman painopiste muodostuu keskiarvona erillisten komponenttien (esim. yksittäinen hyppääjä) painosta ja sijainnista.
Painopisteen sijainnin tulisi pysyä koneen valmistajan ilmoittamalla alueella, joka on tietty etäisyysväli edellä mainitusta mittauslinjasta. Tällöin kone lentää siten kuin se on suunniteltu. Mikäli painopiste on tämän alueen ulkopuolella, kone muuttuu epävakaammaksi ja arvaamattomammaksi lennettäväksi. Se saattaa esimerkiksi tavallisen ohjausliikkeen jälkeen normaalin palautumisen sijasta pyrkiä jatkamaan ja voimistamaan tuota liikettä. Pahimmillaan seurauksena voi olla koneen hallinnan menetys, jos ohjauspintojen tuottamat voimat eivät enää riitä korjaamaan virheellisen kuormauksen aiheuttamaa momenttia. Hyppytoiminnassa vaarana on erityisesti ”takapainoisuus”, eli painopisteen siirtyminen suurinta sallittua etäisyyttä kauemmaksi mittauslinjasta. Erityisesti riski korostuu suurissa uloshyppymuodostelmissa, ja varsinkin, jos hyppyovi on koneen takaosassa.
Painopiste ei tule olla sallitun alueen ulkopuolella missään lennon vaiheessa. Tämän vuoksi koneeseen sijoittaudutaan (koneen kuormaus) ja siellä liikutaan (maassa ja ilmassa) vain ennakkoon suunnitellulla ja sovitulla tavalla. Koneeseen mahdollisesti merkittyjä rajoja hyppääjien sijoittumiselle tai liikkumiselle lennon eri vaiheissa käydään läpi koulutuksessa sekä ne on merkitty tarvittaessa myös itse koneeseen.
Lentoonlähdön aikana hyppääjien painopiste pyritään lentosuuntaan nojaamalla saamaan mahdollisimman eteen. Tällöinkään painopiste ei koskaan ole pienintä sallittua etäisyyttä lähempänä koneen mittauslinjaa (esimerkiksi siiven etureuna tai ohjaamon etuseinä). Tässä toiminnassa kyse ei ole koneen kyvystä nousta ilmaan tai lentää normaalisti, vaan kyseessä on varotoimenpide moottoritehon häviämisen varalta. Tällaisessa tilanteessa mahdollisimman edessä oleva painopiste helpottaa koneen hallintaa ja onnistunutta pakkolaskua. Lentoonlähdön jälkeen painopisteen siirtäminen jonkun verran taaemmaksi, kuitenkin sallitulla alueella, puolestaan mahdollisesti parantaa koneen nousukykyä sekä hyppääjät pystyvät istumaan mukavammin. Muista, että koneen päällikkö on lentäjä ja sinun päällikkösi on kouluttaja, joka ohjeistaa sinua.
Hyppylento voidaan joutua keskeyttämään niin, että kaikki hyppääjät tai vain muutama hyppääjä tulee koneen mukana laskuun. Jos kukaan ei hyppää, kaikkien on oltava samoilla paikoilla, kun nousun aikanakin ja mahdolliset istuinvyöt on kiinnitettävä niin pian kuin mahdollista. Jos koneeseen jää vain muutama hyppääjä, on heidän asettauduttava kerhon ohjeistamalla tavalla, jotta massakeskiö pysyy sallitulla alueella. Paikat on säilytettävä myös laskun jälkeen ja rullauksen aikana. Koneesta voi poistua vasta, kun lentäjä – moottorin sammutettuaan – antaa siihen kouluttajallesi luvan.
Lentokoneen sakkauksesta
On huomattava, että siipi sakkaa aina samalla kohtauskulmalla nopeudesta riippumatta. Monella on se virheellinen käsitys, että sakkaaminen riippuu koneen nopeudesta. Jos kone saatetaan hyppääjien toimesta liian takapainoiseksi, ei ohjaimilla voida enää kompensoida peräpään painumista, vaikka kone lentäisi suurellakin nopeudella. Tällöin seurauksena on koneen hallinnan menetys.
Toiminnan aikana
Kentällä ollaan harvoin yksin, joten yhteistyö muiden kentällä toimivien ilmailijoiden (esimerkiksi lennokkiharrastajat ja purjelentäjät) kanssa on tärkeää.
Maastokartalle voidaan merkitä esimerkiksi uloshyppypaikka, varattu alue ja laskeutumiskuvio sekä -suunta.
Koneessa ja maassa on syytä olla pelastuskartta, johon on ruudutettu hyppytoimintaan käytettävä kenttä ja sen ympäristö. Tilanteessa, jossa hyppääjä ei pääse kenttäalueelle, voidaan koneesta tarkasti sanoa, mihin ruutuun hyppääjä on laskeutunut, jolloin haku- ja pelastustoimet helpottuvat.
Hyppypäivän aikana voi uloshyppypaikka tai suurin sallittu hyppykorkeus muuttua, jolloin on huolehdittava niiden perusteella tehtävistä merkinnöistä ja ilmoituksista.
Koneessa on huolehdittava asianmukaisesta hyppyluvasta tai -ilmoituksesta. On myös otettava huomioon muut lentokentän ilmatilan käyttäjät sekä mahdollisesti kentällä liikkuvat ulkopuoliset.
Säätilan kehittymistä on seurattava koko ajan, ja toiminta on tarvittaessa keskeytettävä tai sitä on rajoitettava.
On muistettava täyttää myös pokalista, varmistaa hypyn jälkeen, että kaikki pokalla olleet pääsivät laskeutumisalueelle tai käynnistää tarvittavat pelastustoimenpiteet, tehdä lennonjohtoon ilmoitus esimerkiksi varavarjon käytöstä tai muusta vastaavasta sovitusta asiasta sekä huolehtia, että lentäjä ehtii pitämään asianmukaiset tauot.
Toiminnan lopetus
Hyppytoiminnan loputtua on tehtävä asianmukaiset ilmoitukset, jotta lennonjohto ja/tai muut kentän käyttäjät saavat siitä tiedon. Lentokone on pysäköitävä ja suojattava. Kaikki käytössä ollut kalusto siirretään takaisin säilytyspaikoilleen.
Harjoitus
Kirjoitetaan muistiin lennonjohdon ja muiden tarvittavien yhteyksien numerot.
Harjoitellaan hyppyalueen varausta normaaliin toimintaan liittyen (jos hyppääjien tehtävä).
Suoritetaan vaadittavat toimenpiteet hyppytoiminnan aloittamiseksi.
Suoritetaan vaadittavat toimenpiteet hyppytoiminnan päättyessä.
Tutustutaan kerhon omiin ohjeisiin (esimerkiksi Hyppytoiminnan ohje ja Pokanvanhimman ohje).
Kirjataan omalla kerholla käytössä olevat tärkeimmät erityistoimenpiteet.