Perusliikkeet vapaassa

Vapaapudotuksessa tehtävien liikkeiden edellytyksenä on stabiilin asennon hallitseminen ja ajan- ja korkeudentajun säilyminen koko ajan. Vapaapudotuksessa ongelmat kertaantuvat väkisin tai väärin korjaamalla. Rento asento yhdessä taivutuksen kanssa minimoi ongelmat. Jos ongelma ei poistu korjaamalla, avataan varjo välittömästi!

Perusasento

Liikkeiden harjoittelu aloitetaan vasta noin 8 sekuntia uloshypyn jälkeen, kun hyppääjä on saavuttanut lähes täyden vapaapudotusnopeuden. Kaikki liikkeet alkavat perusasennosta ja korkeuden tarkastuksesta. Liikesarjoissa uusi liike aloitetaan vasta, kun edellinen on pysäytetty. Liikkeiden harjoittelu lopetetaan viimeistään 1400 metrin korkeudessa ja keskitytään avaukseen. Siirtyminen perusasentoon tapahtuu 3-5 sekunnin kuluttua uloshypystä. Perusasento on seuraava:

• Lantiossa taivutus ja pää ylös.
• Käsivarret 90° kyynärpäästä ja vartalosta.
• Jalat levitettyinä, polvet hartioiden tasalla.
• Sääret ojennettuina siten, että ilmavirta osuu niihin.

Käännös

Käännöksen puoleinen käsi ja hartia painetaan alas. Käännöstä voidaan nopeuttaa vartalon taivutuksella, jalan koukistuksella ja pään kääntämisellä. Käännös tehdään siis seuraavasti:

1. Otetaan kiintopiste 45° edestä maasta, esimerkiksi rakennus.
2. Hartialinja painetaan alas halutun käännöksen suuntaan.
3. Otetaan perusasento ennen kiintopistettä.
4. Vähän ennen kiintopistettä tehdään pieni vastaliike, jotta käännös pysähtyy täsmällisesti.

Selkälento

Selkälennon aikana rintahihnassa oleva korkeusmittari ei näytä välttämättä oikein ja vapaapudotusnopeus kasvaa. Jos asennon hallinta menetetään oltaessa selällään (lattakierre), käännetään asento vatsalleen ja otetaan perusasento taivuttamalla. Mikäli asentoa ei saada hallintaan, avataan varjo. Selkälennossa apuvarjo voi irrota löysästä taskustaan tai löysä luuppi voi aiheuttaa varjon ennenaikaisen avautumisen. Selkälento tehdään seuraavasti:

1. Käännetään asento kyljelleen käyttämällä kättä vartalon edessä.
2. Taivutetaan samalla asento väärin päin, istuma-asentoon.
3. Lennetään muutama sekunti selällään (huomioidaan korkeus).
4. Taivutetaan ja käännetään asento käyttämällä kättä vartalossa, jolloin palataan perusasentoon kyljen kautta.

Palautusta voidaan auttaa ottamalla ensin delta-asento ja vasta kääntymisen jälkeen perusasento.

Etuvoltti

Kädet perusasennosta vartalon alle sisään, negatiivinen taivutus jalat suorina. Selälleen kääntymisen loppuvaiheessa kädet siirtyvät taakse sivuille ja jalat koukistuvat vatsan alle. Pysäytys tapahtuu palauttamalla perusasento ja hyvä taivutus. Estetään asennon kallistuminen sivulle. Tarkista korkeus.

Etuvoltti tehdään seuraavasti:

1. Kädet vartalon alle sisään.
2. Negatiivinen taivutus jalat suorina.
3. Pään ollessa alaspäin jalat koukkuun kädet sivuille taakse ja palautetaan perusasento.

Takavoltti

Kädet pidetään perusasennossa suorina, hieman sivuille käännettyinä. Jalat laitetaan yhteen ja koukkuun vartalon alle. Painetaan käsillä alaspäin ilmavirtaa vasten. Pysäytys tapahtuu palauttamalla perusasento. Jalkojen nopea ja yhtaikainen tuonti vartalon alle takaa voltin onnistumisen. Käsillä autetaan ympäri menoa ja estetään asennon kallistuminen sivulle.

Takavoltti tehdään seuraavasti:

1. Vedetään jalat nopeasti yhteen koukkuun.
2. Painetaan käsillä alaspäin ilmavirtaa vasten.
3. Pään ollessa alaspäin palautetaan perusasento.

Tynnyri

Tynnyrissä on tarkoitus kääntyä vatsaltaan kyljen kautta selälleen ja siitä edelleen täysi kierros takaisin mahalleen. Tynnyri tehdään perusasennosta viemällä toinen käsi vartalon lähelle tai alle ja samalla kääntämällä vartaloa samaan suuntaan vaaka-akselin ympäri. Asennon käännyttyä selälleen jatketaan liikettä kääntymällä toisen kyljen kautta ympäri takaisin perusasentoon.

Liuku

Liu’un tavoitteena on liikkua vaakatasossa mahdollisimman kauaksi muihin hyppääjiin nähden samalla, kun pudotaan alaspäin. Liuku ei ole siis syöksyä tai tikkaamista (= pystysyöksy). FS-liukuun kuuluvat myös korkeuden tarkastus, purkumerkki, 180° käännös, liuku vapaaseen suuntaan, liu’un jälkeinen ilmatilan tarkastus sekä avausmerkki ja harjoitusveto. Putoamisnopeus voi kasvaa liu’un aikana. Korkeuden tarkkailu on tärkeää, sillä liu’un pysäytys vaatii myös aikansa. Varjon avaamista suoraan liu’usta ei suositella. Hyvä liuku on ensiarvoisen tärkeä taito laskuvarjohyppääjällä, sillä ainoastaan hyvällä liu’ulla pystyy varmistamaan riittävän välimatkan muihin hyppääjiin purun jälkeen! Liuku tehdään seuraavasti:

1. Otetaan kiintopiste edestä, maasta.
2. Oikaistaan jalat.
3. Viedään kädet sivuille taakse, lähelle vartaloa.
4. Painetaan olkapäät alas eteen. Hyppääjä on delta-liu’ussa.
5. Ohjataan liukusuuntaa kämmenillä.
6. Tarkkaillaan korkeutta, muita hyppääjiä sekä liu’utaan kohti kiintopistettä.
7. Palautetaan perusasento rauhallisesti ottamalla
8. Ensin taivutus = delta-asento
9. Palautetaan kädet ja jalat perusasentoon.

Vaaratilanteet

1. Jäykkyys aiheuttaa asennon heilumista (puun lehden tippumisilmiö). Rentouta asento.
2. Epäsymmetrisyys aiheuttaa lattakierrettä. Tee vastaliike. Jos pyöriminen ei pysähdy, avaa varjo heti.

Lattakierre:

• On holtitonta pyörimistä vaakatasossa.
• Aiheutuu epäsymmetrisestä ja jäykästä asennosta tai hallitsemattomasta käännöksestä.
• Aiheuttaa asento- ja ajantajun menettämisen.
• Pysäytetään rentouttamalla asentoa ja hartialinjan vastaliikkeellä. Jos vastaliike ei auta ja liike ei ole hallinnassa, ota perusasento, taivuta ja avaa varjo heti.

Harjoitukset

1. Katsotaan eri uloshyppyjä Oppilaan Opas -videolta kouluttajan kanssa.
2. Harjoitellaan kouluttajan mallien mukaan maassa liike kerrallaan.
3. Liikkeiden (delta, liuku ja FS-liuku) harjoittelu laudalla tai vapaapudotusvaljaissa.